Olen miettinyt mitä haluan tulevaisuudelta, enkä tosiaankaan tiedä mitä haluan. Toiset haluaa ihanan omakotitalon ja perheen. Minua kauhistuttaa ajatukset noista, että nekin on vielä joskus edessä. Haluan ainoastaan elää täysillä joka päivä, nauttia jokaisesta hetkestä. Rakastaa ihmisiä täysillä ja haluan oppia suuttumisen jalon taidon, koska en osaa suuttua. Kai se on jonkin tunnevamma?
Mutta niin kuulumisiakin voisi kertoa, nytten on mennyt hyvin jo jonkin aikaa. Olen ollut Joosen kanssa tosi paljon ja meidän suhde on syventynyt. Ihana tunne kun saa nähdä joka päivä koulussa taas Sinin ja kaikki ne muut. Koko työharjottelun ajan kaipasin niin paljo mun tytsyjä ja kaikkia meidän juttuja. Koulupäivät menee vaan nauraessa ja iltapäivällä lähtee koulusta maha kipeänä, liian nauramisen takia. Tämä on sitä elämää! Kun on ihmisiä lähellä jotka myös pysyvät siinä, eikä lähde heti tilaisuuden tullen. Nyt kuvia rakkaistani! <3








Ei kommentteja:
Lähetä kommentti